Muistatko jonkin unen, joka on jäänyt mieleesi vuosienkin jälkeen? Entä oletko koskaan saanut unesta uuden näkökulman johonkin elämäsi tilanteeseen?

Vuonna 2025 Kelan järjestämää kuntoutusta sai noin 167 700 henkilöä, mikä oli hieman vähemmän kuin edellisvuonna. Suurin osa, noin 75 %, sai kuntoutusta mielenterveyden häiriöiden tai neurokehityksellisten oireyhtymien perusteella, ja näiden osuus on kasvanut merkittävästi viime vuosina.

Yleisin kuntoutusmuoto oli kuntoutuspsykoterapia, jota sai noin 67 000 henkilöä. Lisäksi vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta sai yli 50 000 henkilöä, ja siihen sisältyivät muun muassa puhe-, toiminta- ja fysioterapia. Ammatillista kuntoutusta sai noin 24 700 henkilöä, yleisimmin ammattikoulutuksena.

Kuntoutujien keski-ikä oli 36 vuotta, mutta joukossa oli paljon myös lapsia ja nuoria. Erityisesti 6–9-vuotiaiden kuntoutus korostui kustannuksissa. Tukea tarvitaan myös nuorilla aikuisilla ja työikäisillä.

Kuntoutukseen käytettiin yhteensä 735 miljoonaa euroa, josta suurin osa kohdistui vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen. Kela toimii tärkeänä täydentäjänä julkiselle terveydenhuollolle, erityisesti pitkäkestoisen tuen ja terapian tarpeessa.

Mistä tämä kaikki kertoo?

Tilasto ei ole vain numeroita. Se kertoo tästä ajasta, jossa elämme.

Moni meistä kantaa arjessaan näkymätöntä kuormaa: jatkuvaa kiirettä, epävarmuutta, yksinäisyyttä ja pitkään jatkunutta stressiä. Erityisesti lasten ja nuorten tilanteesta on puhuttu paljon, eikä korona-ajan vaikutuksista ole vielä täysin toivuttu. Samaan aikaan myös aikuisten jaksaminen on koetuksella. Usea hakee apua vasta siinä vaiheessa, kun kuormitus on jatkunut pitkään.

On myös mahdollista, että avun hakeminen on nykyään hyväksytympää kuin aiemmin. Se on tärkeä ja hyvä muutos. Yhä useampi uskaltaa sanoa ääneen tarvitsevansa tukea.

Silti luvut herättävät kysymyksiä. Riittävätkö nykyiset palvelut vastaamaan siihen, mitä ihmiset todella tarvitsevat?

Hoitoon pääsy voi kestää viikkoja tai kuukausia, ja kohtaamisille jää usein liian vähän aikaa. Samaan aikaan hyvinvointialueilla puhutaan yhä enemmän yhteistyön vahvistamisesta järjestöjen kanssa. Tämä tekee tilanteesta ristiriitaisen, sillä juuri sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaedellytyksiä ollaan heikentämässä avustuksia vähentämällä.

Jos järjestöjen mahdollisuudet tarjota matalan kynnyksen tukea heikkenevät, vähenevät myös monet ennaltaehkäisevät palvelut: avoimet kohtaamispaikat, vertaistuki, ryhmätoiminta ja yhteisöllisyys. Juuri ne asiat, jotka usein auttavat ihmistä ennen kuin tilanteet vaikeutuvat.

Tärkeimpiä kysymyksiä on, miten voisimme kohdata ihmisiä aikaisemmin ennen uupumista, ennen yksinäisyyden syvenemistä ja ennen kuin avun tarve kasvaa liian suureksi.

Harjoittelun aikana olen oppinut valtavasti uutta asiakastyöstä, sekä päässyt tutustumaan uuteen asiakasryhmään. Olen suorittanut aiemmin harjoittelujakson päiväkodissa, joka eroaa työympäristönä melkoisesti Taimin kaltaisesta kohtaamispaikka- ja ryhmätoiminnasta.

Harjoittelupaikkaa miettiessä ajattelin, että haluaisin tutustua opintojen aikana mahdollisimman monipuolisesti sosiaalialan eri työkenttiin, ja löydettyäni Taimin ajattelin, että se voisi olla mielenkiintoinen paikka. Alun perin minua kiinnosti lähinnä lasten ja nuorten kanssa työskenteleminen, mutta Taimille tultuani huomasin viihtyväni erittäin hyvin myös aikuisten kanssa.

Taimin kävijät ja ohjaajat ottivat minut heti hyvin vastaan, ja koen että Taimille on helppoa tulla uudeksi yhteisön jäseneksi. Minua on pitkään kiehtonut mielenterveystyö ja sen monipuolisuus, ja mielestäni Taimilta oli helppoa aloittaa siihen tutustuminen.

Sosionomin opinnoissa on käytännönläheisyyttä

Alun perin opiskelemaan hakiessani haaveilin psykologin urasta, mutta päädyin kuitenkin hakemaan vielä niin sanottuna varavaihtoehtona sosionomiksi. Tulin sitten Tampereelle opiskelemaan, ja sosiaaliala tuntuu oikealta valinnalta.

Sosionomin opinnoissa pidän erityisesti käytännönläheisyydestä, sillä opintoihin sisältyy useita harjoittelujaksoja työelämässä. Harjoitteluista saa arvokasta työkokemusta, ja pääsee tutustumaan käytännön työhön monipuolisemmin kuin koulun penkiltä.

Tässä harjoittelussa olen oppinut paljon uutta myös järjestötyöstä ja sen taustalla vaikuttavista tekijöistä. Mielestäni erilaiset järjestöt ovat aliarvostettu osa palvelukokonaisuutta, jolla tuetaan ihmisten hyvinvointia ja kuntoutumista.

Ryhmätoimintaa, ohjaamista ja yhteisöllisyyttä

Taimilla mielestäni parasta on ollut yhteisö, johon on helppo tulla ja jossa kaikki saavat olla omia itsejään. Olen päässyt harjoittelun aikana tutustumaan monipuolisesti Taimin eri ryhmiin ja harjoittamaan myös ryhmänohjaustaitojani.

Aamuisin on kiva tulla töihin, ja iltapäivällä kotiin lähtiessä on aina hyvä mieli. Mieltä lämmittää myös se, että työn merkityksellisyys näkyy kävijöistä, ja on ihanaa kuulla, että moni viihtyy vuodesta toiseen niin kohtaamispaikalla kuin ryhmissä.

On ollut ilo päästä työskentelemään osana hyvin toimivaa yhteisöä, ja harjoittelu onkin ollut mieltä avartava kokemus. Tulevaisuuden työelämässä haluaisin olla sellainen ohjaaja tai työntekijä, joka ottaa asiakkaiden toiveet ja tarpeet huomioon. Taimilla erityisen hienoa on mielestäni ollut se, että työtä saa tehdä omalla persoonalla, eikä tarvitse aina piiloutua työroolin taakse.

Olen oppinut harjoittelujakson aikana paljon myös itsestäni ohjaajana, ja toivon oppivani vielä paljon lisää. Tärkeää on aidosti kuunnella ja välittää asiakkaan asioista, j0tta voi auttaa parhaansa mukaan. Aktiivinen kuuntelu ja empatia ovat tärkeitä työkaluja sosiaalialalla, mutta mukaan mahtuu myös huumoria sopivissa määrin.

Omasta jaksamisesta on hyvä huolehtia

Minua auttaa arjessa jaksamaan lähipiiri, johon kuuluu perhe, kumppani sekä ystävät. Vapaa ajalla tykkään viettää aikaa läheisten kanssa, ja tasapainoa tuo myös kuntosaliharrastus.

Hyvällä säällä tykkään käydä myös kävelylenkeillä, mutta viihdyn myös kotona rentoutuen. Minulle tärkeää on omasta jaksamisesta ja hyvinvoinnista huolehtiminen, jonka pyrin huomioimaan myös työnteossa.

Taimilla jaksamaan auttaa kannustava ja positiivinen ilmapiiri, sekä monipuoliset työtehtävät. Suosittelisin mielelläni Taimia harjoittelu- tai työpaikkana sellaisille, jotka viihtyvät rennossa työympäristössä ja kokevat mielenterveystyön merkityksellisenä.