ritva@taimiry.fi
kuvat: pixabay
Elokuussa 2025 Nature Mental Health -tiedelehdessä julkaistu tutkimus Karoliinisen instituutin ja Amsterdam UMC:n tutkijoilta avaa uutta näkökulmaa masennukseen. Tutkimuksen tuloksena on, ettei masennus eikä muutkaan psykiatrisen sairaudet tapahdu vain mielessämme. Eikä masennus ole pelkästään muiden sairauksien seuraus, vaan se myös itsessään altistaa monille fyysisille sairauksille ja sosiaalisille vaikeuksille. Masennus on siis keskeinen solmukohta ihmisen kokonaisvaltaisessa terveydessä.
Masennus on sekä seuraus että syy
Tutkimuksessa hyödynnettiin laajoja geneettisiä aineistoja ja Mendelian randomization -menetelmää, jonka avulla voidaan arvioida syy-seuraussuhteita.
(Mendelian randomization (MR) on tilastollinen menetelmä, joka hyödyntää geneettistä vaihtelua osoittamaan syy-seuraussuhteita muuttuvien tekijöiden ja terveysongelmien tai muiden lopputulosten välillä, samalla kun se välttää havainnoivien tutkimusten tyypillisiä häiriö- ja käänteisen kausaliteetin ongelmia. Google AI)
Syy- ja seuraussuhde kulkee esimerkiksi ärtyneen paksusuolen oireyhtymässä. Sen oireet aiheuttavat ahdistusta ja se taas voi pahentaa suolen toimintaa entisestään.
Mitkä tekijät liittyvät masennukseen?
Tutkimuksen mukaan masennus on sekä seurausta että syy monille terveys- ja elämäntilannetekijöille.
Tekijät, jotka lisäävät riskiä masennukseen
- Yksinäisyys
- Alhainen tulotaso
- Tupakoinnin aloittaminen
- Ylipaino
- Krooninen kipu
- Hormonijärjestelmän muutokset (esimerkiksi varhaiset kuukautiset)
- Vähäinen fyysinen aktiivisuus ja riskikäyttäytyminen
Tekijät, joiden riskiä masennus lisää
- Sydän- ja verisuonitaudit
- Tyypin 2 diabetes
- Kilpirauhasen vajaatoiminta
- Krooninen kipu
- Tulehdustilat
- Vähentynyt fyysinen aktiivisuus
- Alhaisempi koulutustaso
- Alhaisempi tulotaso
- Ihmissuhdeongelmat
- Itsemurha-ajatukset ja -käyttäytyminen
Masennus siis heijastuu myös sosiaalisiin ja taloudellisiin tekijöihin, kuten koulutus- ja työmahdollisuuksiin, ihmissuhteisiin ja jopa itsetuhoisiin ajatuksiin.
Mitä löydökset merkitsevät hoidossa?
Tutkimuksen mukaan masennuksen hoito vaatii moniulotteista otetta:
Kokonaisvaltainen arviointi: Masennuspotilaan kohdalla on tärkeää tarkastella myös fyysistä terveyttä, ja fyysisten sairauksien hoidossa tulisi arvioida masennusoireiden riski.
Moniammatillinen yhteistyö:Psykiatrian rinnalla tarvitaan esimerkiksi kivunhallinnan, sisätautien ja elämäntapaohjauksen tukea.
Varhainen puuttuminen: Masennuksen varhainen tunnistaminen voi ehkäistä sairauksien kasautumista ja elämänlaadun heikkenemistä.
Ennaltaehkäisyn näkökulma
Masennuksen ehkäisy ei rajoitu vain psyykkisiin tekijöihin, vaan se ulottuu koko elämäntilanteeseen:
Elämäntavat: Tupakoinnin vähentäminen, liikunnan lisääminen ja painonhallinta tukevat sekä fyysistä että psyykkistä hyvinvointia.
Sosiaaliset tekijät: Yksinäisyys on vahva masennuksen riskitekijä. Yhteisöllisyys ja sosiaalisen tuen vahvistaminen ovat tärkeitä ehkäiseviä tekijöitä.
Fyysisen kivun hoito: Kroonisen kivun ja tulehdustilojen lievittäminen voi vähentää riskiä masennuksen puhkeamiseen.
Johtopäätös
Tutkimus vahvistaa käsitystä masennuksesta terveyden keskipisteenä, sairauksien seurauksina ja syinä. Tämä haastaa terveydenhuoltoa siirtymään kohti mallia, jossa psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen terveys huomioidaan yhdessä.
Käytännön tasolla tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että terveyskeskuksissa masennusseulontoja tehtäisiin säännöllisesti kroonisista sairauksista kärsiville, ja masennuspotilaiden kohdalla tarkistetaan fyysinen terveydentila. Näin voidaan rakentaa kokonaisvaltaisempaa ja vaikuttavampaa hoitoa. Samalla vahvistetaan ennaltaehkäisyä.
Lähteet: Aamulehti 1.9.2025: Masennus on kokovartalotila, sanoo psykiatri Jyrki Korkeila
Nature Mental Health, Elokuu 2025 (tekoälyn tiivistelmänä)
