Helsingin yliopiston laajassa rekisteritutkimuksessa selvitettiin mielenterveyden, käyttäytymisen ja neurokehityksen häiriöiden yleisyyttä Suomessa sekä sitä, missä iässä diagnooseja tavallisimmin tehdään. Tutkimuksessa hyödynnettiin koko väestön tietoja sekä perusterveydenhuollosta että erikoissairaanhoidosta.
Yleisin mielialahäiriö on masennus
Tutkimuksen mukaan arviolta 77 % naisista ja 70 % miehistä saa elämänsä aikana jonkin mielenterveyden, käyttäytymisen tai neurokehityksen häiriön diagnoosin. Kun muistisairaudet ja fyysisiin sairauksiin liittyvät mielenterveyden häiriöt rajataan pois, 75 vuoden ikään mennessä diagnoosin saa 66 % naisista ja 60 % miehistä.
Yleisimmät diagnoosit ovat ahdistuneisuus- ja mielialahäiriöt. Ahdistuneisuushäiriöiden elämänaikainen ilmaantuvuus on naisilla 47 % ja miehillä 27 %. Mielialahäiriöiden vastaavat luvut ovat 39 ja 25. Masennus on yleisin mielialahäiriö.
Sukupuolten välillä on selkeä ero
Diagnoosien ajankohdassa on sukupuolten välillä selvä ero. Naisilla ensimmäinen diagnoosi tehdään useimmiten 15–19-vuotiaana, tavallisimmin ahdistus- tai mielialahäiriöstä. Miehillä diagnoosi tehdään useimmiten jo kuusivuotiaana, jolloin kyse on usein neurokehityksellisestä häiriöstä, kuten ADHD:sta.
Laaja ja monimuotoinen kokonaisuus
Tutkijat korostavat, että mielenterveyden häiriöt ovat laaja ja monimuotoinen kokonaisuus. Tutkimuksessa käytettiin ICD-10-diagnoosiluokitusta, jonka piiriin kuuluvat esimerkiksi mieliala-, ahdistus-, psykoosi-, päihde-, syömis- ja persoonallisuushäiriöt sekä neurokehitykselliset häiriöt. Luokitukseen kuuluvat myös esimerkiksi dementiat ja älyllisen kehityksen häiriöt.
Häiriötä vai ongelmia?
Tutkimus herättää myös laajemman kysymyksen siitä, mitä kaikkea mielenterveyden häiriöllä oikeastaan tarkoitetaan. Kaikki psyykkinen kärsimys tai toimintakyvyn heikkeneminen ei välttämättä tarkoita tarkkarajaista mielenterveyden häiriötä. Siksi tutkijat pohtivat, olisiko osaa diagnosoiduista tiloista mielekkäämpää kuvata mielenterveyden ongelmina kuin häiriöinä.
Tutkijoiden mukaan tutkimuksen keskeinen viesti on, että mielenterveyden haasteet koskettavat jossain vaiheessa suurinta osaa ihmisistä joko henkilökohtaisesti tai läheisen kautta. Tämä olisi tärkeää ottaa huomioon esimerkiksi kouluissa, työelämässä, sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä ihmisten välisessä arjessa.
Lähde: https://www.sttinfo.fi/tiedote/71288378/
teksti perustuu tiedotteeseen
kuva: pixabay