ritva@taimiry.fi
1,9 miljoonaa suomalaista pitää mielenterveysjärjestöjen julkista rahoitusta erittäin tärkeänä. Tämä käy ilmi tuoreesta Mielenterveysbarometrista, joka mittaa suomalaisten mielenterveyteen liittyviä kokemuksia ja asenteita.
Barometri on Mielenterveyden keskusliiton toteuttama tutkimus, jota on tehty jo 20 vuoden ajan. Tänä vuonna se toteutettiin yhteistyössä Terapiat etulinjaan -hankkeen, Mielenterveysomaisten keskusliitto FinFamin ja Tampereen yliopiston kanssa.
Lähes kaikilla on kosketus mielenterveysongelmiin
Mielenterveysbarometrin mukaan 43 prosenttia yli 18-vuotiaista eli noin 1,9 miljoonaa suomalaista pitää mielenterveysjärjestöjen julkista rahoitusta erittäin tärkeänä. Lisäksi 45 prosenttia arvioi sen olevan melko tai jonkin verran tärkeää.
– Neljällä viidestä on mielenterveysongelmista joko omaa kokemusta tai sitten ystävien, omaisten, töiden tai harrastusten parista. Suomalaisten vankka halu turvata mielenterveysjärjestöjen rahoitus syntyy varmasti pitkälti tästä arjen ymmärryksestä, sanoo Mielenterveyden keskusliiton järjestö- ja kehitysjohtaja Janne Jalava.
Barometrin mukaan 82 prosenttia suomalaisista uskoo, että mielenterveysjärjestön toimintaan osallistuminen sopii hyvin mielenterveysongelmien hoitamisen tueksi. 74 prosenttia pitää tärkeänä, että järjestöiltä on saatavissa täydentävää tukea julkisten palveluiden rinnalla.
– Järjestöjen tuki kulkee mukana kaikissa vaiheissa: se kannattelee toipujaa ja hänen läheisiään ennen hoitoa, sen aikana ja sen jälkeen. Myös silloin, kun julkiset palvelut ovat riittämättömiä. On syytä muistaa, että läheiset eivät ole vain voimavara, vaan myös he tarvitsevat yksilöllistä tukea, muistuttaa Mielenterveysomaisten keskusliitto FinFamin toiminnanjohtaja Tiina Puranen.
Vastaajista 41 prosenttia arvioi, että järjestöjen ja vapaaehtoisten tuella mielenterveyskuntoutuja pystyy elämään ns. normaalia elämää. Joka neljäs nosti tärkeimmäksi vertaistuen.
Nuoret ikäluokat aktiivisimpia järjestöissä
Vaikka koko väestöstä vain kuusi prosenttia on itse osallistunut mielenterveysjärjestöjen toimintaan, luvut ovat korkeimmat alle 30-vuotiailla (12 prosenttia) ja 31–40-vuotiailla (10 prosenttia).
Tulos kertoo, että nuoremmat ikäluokat etsivät tukea ja yhteisöllisyyttä järjestöistä yhä aktiivisemmin ja näkevät niiden merkityksen mielenterveyden tukemisessa.
20 vuotta suomalaisten mielenterveysasenteiden seurantaa
Mielenterveysbarometri täyttää tänä vuonna 20 vuotta. Vuodesta 2005 lähtien se on kartoittanut suomalaisten kokemuksia mielenterveyspalveluista ja asenteita mielenterveyteen liittyen.
Tämän vuoden tutkimukseen vastasi 2 049 iältään 18–84-vuotiasta suomalaista. Aineiston keräsi tutkimusyhtiö Verian helmikuussa 2025, ja tulosten virhemarginaali on 2,2 prosenttiyksikköä.
Linkki barometriin: https://mtkl.fi/mielenterveysbarometri-2025
--
Puheenjohtajilta vakava viesti: Leikkaukset romuttavat ennaltaehkäisevän työn
Barometrin julkaisun yhteydessä neljän valtakunnallisen mielenterveysjärjestön puheenjohtajat ottavat kantaa hallituksen kaavailemiin sote-järjestöleikkauksiin. Heidän mukaansa kyse on koko suomalaisen hyvinvoinnin ja sote-järjestelmän kestävyydestä.
Hallitus on päättänyt leikata sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksia 37 prosenttia ja vuosille 2026–2027 nyt on esitetty lisäleikkauksia, jotka nostaisivat summan yli 60 prosenttiin. Puheenjohtajien mukaan tällaisia sopeutuksia ei ole enää mahdollista toteuttaa hallitusti.
– Sosiaali- ja terveysjärjestöjen työ ei ole menoerä, vaan yhteiskunnallinen investointi. Sen purkaminen olisi sekä taloudellinen että inhimillinen virhe, järjestöt toteavat yhteisessä vetoomuksessaan.
Puheenjohtajat Eveliina Lafghani (Mielenterveyden keskusliitto), Anita Ruutiainen (FinFami), Sirpa Pietikäinen (MIELI ry) ja Johanna Cresswell-Smith (Psykosociala Förbundet) vetoavat hallitukseen, jotta leikkauksia arvioidaan uudelleen ennen kuin seuraukset ovat peruuttamattomia.
Linkki puheenjohtajien kannanottoon: https://mtkl.fi/mielenterveysjarjestojen-puheenjohtajat-jarjestoleikkaukset-uhkaavat-sote-jarjestelman-toimivuutta/
