ritva@taimiry.fi.
Pääsimme täällä Taimissa eräopaskoulutuksen näytön vastaanottajaksi. Outi suorittaa Eräkarkussa opintojaan ja tarjosi taimilaisille mahdollisuutta ottaa vastaan toiminnallinen päivä erätaitojen parissa. Totta kai innostuimme ja lähdimme suunnittelemaan tapahtumaa Outin kanssa.
Maailman korkeimmalla soraharjulla
Päivän teemaksi valikoitui kiinnostuneiden osallistujien kanssa retkikeittimen käytön harjoittelu ja jokaisenoikeuksiin tutustuminen. Retkikohteena oli meille tuttu kaupunkikohde Pyynikki. Kauemmas ei siis tarvitse päiväretkeä tehdä. Tampere on siitä mahtava kaupunki, että luonto on oikeasti lähes jokaisen kotiovelta askelten päässä.
Kävelimme Taimilta Pyynikille. Kävimme katsastamassa hiukan maisemia harjulla ja siellä Outi kertoi Pyynikinharjun tarinaa:
Pyynikin harju on maailman korkein soraharju. Se on syntynyt jääkaudella noin 10 000 vuotta sitten. Se kohoaa yli 80 metriä Pyhäjärven pinnasta ja 160 metriä merenpinnasta. Siellä on runsas puusto ja siellä pesii paljon lintulajeja.
Pyynikki on luonnonsuojelualue. Se perustettiin 1993 ja sen tarkoitus on suojella ainutlaatuista harjukokonaisuutta, harjuluontoa, kuten uhanalaista harjukasvilajistoa ja taata Pyynikin säilyminen kaupunkilaisten ulkoilu- ja virkistysalueena, maisemansuojelualueena ja geologisena muistomerkkinä.
Maisemat harjulta ovat huikeita ja niitä saa ihailla, kun kulkee harjun ympäri menevää 2,5 km luontopolkua. Alueella on muistettava noudattaa rauhoitusmääräyksiä.
Maistuvat eväät
Pienen kävelyn jälkeen parkkeerasimme Pyynikin näkötornin kupeeseen aloittamaan trangia-retkikeittimillä eväiden valmistusta. Jokainen pääsi käyttämään trangiaa alusta asti: kokoamaan ja sytyttämään sen. Sen jälkeen päästiin käyttöön. Puolet porukasta keitti tomaattikeittoa ja puolet paistoi rieskoja.
Saimme oppia, että retkellä ei kiirettä kannata pitää ruuanlaitossakaan. Turvallisuus oli koko ajan hyvin tärkeää ja rauhallinen tahti ruuan valmistuksessa auttoi pysymään hyvin mukana retkikeittimen käytön saloissa. Kukaan ei pitänyt sitä liian vaikeana ja omien keittimen hankinta tuli retken ansiosta joillekin myös harkintaan.
Lopulta pääsimme syömään. Keitto oli todella hyvää ja rieskatkin maistuivat. Jälkiruuaksi kiehautettiin kahvit ja paahdettiin vaahtokarkkeja keksien täytteeksi.
Vielä kisailimme jokaisenoikeuden tietovisassa. Hyvin tiedettiin ja uuttakin opittiin.
Sää retkipäivänä oli aika viileä. Saimme siis hyvää harjoitusta, miten keittimien kanssa toimitaan, kun tuuli tuivertaa ja vesisade yllättää. Pääasiassa pysyimme kuivina ja tyytyväiset retkeläiset toivoivat jatkossa lisää tällaista. Kiitos Outille ja kaikille osallistujille!
