teksti ja kuva: ritva@taimiry.fi
Paula on nähnyt vartijana, miten yhteiskunnan ongelmat ilmentyvät. Nyt hän opiskelee sosionomiksi, jotta voisi auttaa ihmisiä toisella tavalla. Opintoihinsa liittyvän ensimmäisen harjoittelunsa Paula suoritti Taimilla.
Paula on työskennellyt vartijana jo kahdeksan vuotta. Alun perin hän mietti vartijan työtä jo yläasteella, mutta päätyi ensin opiskelemaan muuta alaa.
- Opiskelemallani alalla oli työllistyminen vaikeaa, joten suoritin sitten vartijan ammattitutkinnon ja sillä tiellä olen.
Opiskelu oli Tampereella ja hän jäi tänne myös töihin. Alun perin Paula on Porista. Hänen työtehtävänsä ovat myymälävartiointia ja kauppakeskuksissa järjestyksen valvontaa.
Levottomuus on kasvanut
Paulan työpäivät kuluvat kauppakeskusten ja myymälöiden turvallisuutta valvoen.
– Työvuorot ovat aamu ja ilta. Myös viikonloppuisin. On se vähän rankkaa: tehdä vuorotyötä, viikonloppuja ja työ on muuttunut vaativammaksi, hän toteaa.
Paula oli vartijan työt aloitettuaan todella nuori, 21-vuotias.
– Ei sitä itse silloin niin ajatellut. Näin taaksepäin katsottuna silloin alussa ei myöskään vielä ollut niin levotonta.
Levottomuus on kasvanut kauppakeskuksissa ja se on lisännyt vartijoidenkin työtä. Paula kertoo, että erityisesti huumeiden käyttö ja niiden aiheuttama oireilu näkyvät selvästi.
– Kaupanteko on avointa, piikkejä jätetään esille, nuoret aloittavat rikokset ja päihteiden käytön yhä nuorempina, hän kuvaa.
Mielenterveysongelmat näkyvät arjessa
Päihteiden käytön tuoman levottomuuden lisäksi vartijat kohtaavat paljon psyykkisesti oireilevia ihmisiä. Paula painottaa, että vartijoita ei ole koulutettu mielenterveyden ammattilaisiksi, vaikka arjessa he joutuvat arvioimaan tilanteita jatkuvasti.
– Koulutuksemme on hyvä vartijan työhön, mutta mielenterveyden koulutusta meillä ei ole. Joskus liikkeiden henkilökunnan edustajien on vaikea ymmärtää sitä. Sen kuitenkin osaan jo erottaa onko joku päihteitten vaikutuksen alla vai onko se jotakin muuta.
Resurssipula näkyy myös vartijan työssä
Kun vartijat soittavat hälytyskeskukseen, päätös poliisin tai ambulanssin tulosta tehdään siellä. Poliisin resurssipula näkyy usein konkreettisesti: apu voi viivästyä pitkään.
– Joskus häiriötä aiheuttanut ehtiikin jo muualle, yleensä seuraavaan kauppakeskukseen. Ja sama tilanne siellä alkaa taas alusta, Paula kertoo.
Vartijoilla on käytössä kiinniottotila:
– Kiinniottotilassa voi joskus olla todella kauan ihan sekaisin oleva henkilö ennen kuin poliisi tulee. Ne on pitkiä aikoja odottaa apua ihmiselle. Me emme saa päästää sieltä ketään pois ilman poliisin lupaa.
Ratinan puukotus oli pysäyttävä kokemus
Paula oli työvuorossa, kun Kauppakeskus Ratinassa tapahtui heinäkuun alussa puukotus.
- Se oli todella pysäyttävä tilanne ja laittoi kyllä pohtimaan, hän kertoo.
- Tämä nyky-yhteiskunnan tilanne on haastava. Puukottajahan oli jo tuomittu rikoksesta vankilaan. Olisiko häntä voitu auttaa siellä? Se on ainakin totta, että jos hän olisi ollut sisällä, tätä ei olisi tapahtunut.
Puukotukseen syyllistynyt oli tuomittu useista rikoksista, myös vakavista väkivaltateoista ja vankilaan siirtoa odottaessa hän teki sitten nämä teot. Oliko syynä tilanpuute vankiloissa vai mikä, sen pohtiminen ei tekoa kuitenkaan pois vie.
Ensimmäinen harjoittelu Taimilla
Taimilla Paula on päässyt kokemaan monipuolisesti erilaisia kohtaamisia ja ryhmätoimintaa.
– Täällä tehdään tärkeää työtä. Hieno paikka aloittaa harjoittelut, hän kiittelee.
Opintoja on takana vuosi ja edessä vielä kaksi ja puoli vuotta. Paula odottaa innolla uusia näkökulmia yhteiskuntaan ja uusia työmahdollisuuksia. Vartijan tausta antaa vahvan pohjan tulevalle työlle ihmisten parissa.
