teksti: ritva@taimiry.fi
Lähde: Mielenterveysbarometri 2025, Mielenterveyden keskusliitto
Mielenterveyden keskusliiton Mielenterveysbarometrin uudet tulokset mielenterveysongelmiin liittyvästä stigmasta on julkaistu tänään, maailman mielenterveyspäivänä 10.10.
Tuore Mielenterveysbarometri kertoo huolestuttavasta kehityksestä. Asenteet mielenterveysongelmia kokevia kohtaan ovat negatiivisempia kuin kertaakaan viimeisen 14 vuoden aikana. Barometrin mukaan joka neljäs suomalainen ei halua mielenterveyskuntoutujaa naapurikseen.
”Ajatus siitä, että joka neljäs ei haluaisi esimerkiksi minua naapurikseen, on pelottava”, sanoo erityisasiantuntija, VTT Päivi Rissanen Mielenterveyden keskusliitosta.
”Stigma lisää häpeän, arvottomuuden ja toivottomuuden tunteita ja voi nostaa hoitoon hakeutumisen kynnystä.”
Asenteiden muutoksen suunta on huolestuttava
Mielenterveyden keskusliitto on tuottanut barometrin vuodesta 2005. Pitkään suunta oli myönteinen: vuonna 2005 noin 30 % vastaajista ei halunnut mielenterveyskuntoutujaa naapuriinsa, vuonna 2023 enää 19 %. Nyt osuus Barometrin ns. Nimby-mittarin (Not in my backyard) mukaan on, että 25 % vastaajista ei halua mielenterveyskuntoutujaa naapuriinsa.
Rissasen mukaan sosiaaliturvan kiristyminen ja keskustelu hyvinvointivaltion tilasta voivat olla osasyitä koventuneisiin asenteisiin. Hän näkee kehityksen osana laajempaa yhteiskunnallista muutosta, jossa yksilö nähdään yhä useammin itse vastuullisena ongelmistaan.
Arvomaailma vaikuttaa eniten
Barometrin mukaan asenteisiin vaikuttaa eniten ihmisen arvomaailma. Poliittisesti oikealle itsensä sijoittavista suomalaisista kaksi viidestä suhtautuu kielteisesti mielenterveyskuntoutujan naapurina asumiseen. Vasemmalla vain joka kymmenes ajattelee näin.
Nuoret alle 30-vuotiaat ja iäkkäät yli 70-vuotiaat suhtautuvat keskimääräistä myönteisemmin. Naiset ottaisivat mielenterveyskuntoutujan naapurikseen miehiä useammin.
Ristiriitaisia näkemyksiä
Lähes kaksi kolmesta suomalaisesta kokee, että asenteet mielenterveyskuntoutujia kohtaan ovat viime vuosina muuttuneet myönteisemmiksi. Todelliset luvut kertovat päinvastaista.
”Ei ole olemassa vain yhtä asennetta mielenterveysongelmiin. Yhtäältä kohtaamista ei enää pidetä niin pelottavana, mutta toisaalta naapureiksi meitä ei haluta”, Rissanen tiivistää.
Kohtaaminen on tie muutokseen
Taimilla uskomme, että todellinen muutos alkaa kohtaamisesta ja kuuntelemisesta. Kun ihminen saa tulla nähdyksi sellaisena kuin on – ei diagnoosin tai ongelman kautta – syntyy turvallisuutta ja yhteyttä.
Jokainen meistä tarvitsee ymmärrystä ja tilaa olla keskeneräinen. Hyväksyvä yhteisö voi olla ensimmäinen askel toipumiseen.
Pehmennetään yhdessä asenteita. Avataan ovi, vaihdetaan muutama sana, hymyillään. Usein juuri pieni hetki riittää muistuttamaan siitä, että meitä yhdistää enemmän kuin erottaa.
Hyvää maailman mielenterveyspäivää!
