ritva@taimiry.fi
Loppuvuodesta 2023 julkaistiin Mielenterveyden Keskusliiton Mielenterveysbarometri 2023. Siinä kysyttiin suomalaisten näkemyksiä mielenterveyspalveluista.
Kokemustieto kertoo heikentyneistä palveluista
Luottamus palvelujen laatuun oli heikentynyt selvästi vuodesta 2021. Palvelujen saannin vaikeutta arvioidessa eniten oli kasvanut epätietoisuus. Tämä on ollut jo kuuden vuoden ajan eniten kasvanut arvio.
Omat kokemukset ovat vaikuttaneet tähän. Mikäli itsellä on mielenterveysongelma, on kokenut palvelujen saatavuuden vähentyneen verrattuna edellisiin vuosiin.
Nuoret alle 30-v ovat kokeneet eniten mielenterveyspalvelujen heikentyneen verrattuna aiempien vuosien tuloksiin. Tämä on ollut nähtävissä myös median huomiosta nuorten kasvaneisiin mielenterveysongelmiin ja psykiatristen palvelujen heikkoon saatavuuteen erityisesti nuorten kohdalla.
Eniten samaa mieltä siitä, että Suomessa on laadukkaat mielenterveyspalvelut oltiin ikäryhmässä 51–60 vuotiaat. Naiset olivat tyytyväisempiä kuin miehet.
Asuinpaikka vaikuttaa
Barometrissa tuli myös ilmi, että asuinpaikalla on merkitystä kokemukseen palvelujen saatavuudesta ja laadusta.
Kriittisimmät mielipiteet laadusta ovat pääkaupunkiseudulla ja positiivisimmat Uudenmaan ulkopuolella. Palvelujen saatavuudesta kriittisimmät arviot ovat Itä- ja Pohjois-Suomessa.
Kun pyydettiin arvioimaan mielenterveyspalvelujen saatavuudessa tapahtuneita muutoksia, suurin oli epätietoisten osuus (44 %). 39 % arvioi saatavuuden heikentyneen, 14 % pysyneen ennallaan ja 3 % kohentuneen. Kuusi vuotta sitten epätietoisten osuus oli 31 %, palvelujen arvioi heikentyneen 42 % ja pysyneen ennallaan 22 %.
--
Yhteenvetona: Mielenterveyden keskusliiton Mielenterveysbarometrin mukaan tammikuussa 2023 mielenterveyspalveluja piti laadukkaina 38 % suomalaisista, kun kahta vuotta aiemmin luku oli 52 %. Palvelujen laadusta eri mieltä olevien määrä nousi samassa ajassa alle viidenneksestä (17 %) neljännekseen (25 %).
Keskusteluapuun luotetaan eniten
Lääkkeisiin luotetaan vähemmän kuin keskusteluapuun. Keskusteluapuna mainitaan esimerkiksi psykoterapia.
Sopivimpina hoitomuotoina pidetään liikuntaa ja vertaistukea, erityisesti keskusteluryhmiä. Mielenterveysjärjestöjen toimintaa pidetään myös tärkeänä.
Mikäli itsellä on mielenterveyden kanssa ongelmia, vastaajat kertovat todennäköisimmin hakevan apua mielenterveystoimistosta, psykiatrian poliklinikalta tai terveyskeskuksesta. Näiden puoleen kääntyisi noin kaksi kolmesta. Yli puolet hakisi apua yksityisestä keskusteluhoidosta tai työ- tai opiskelijaterveydenhuollosta, mutta myös perheeltä, sukulaisilta, ystäviltä, mielenterveysjärjestöistä tai yksityiseltä lääkäriltä.
Vastaajia 2 231 (yli 15 vuotiaita, eri puolelta Suomea (pois lukien Ahvenanmaa). Aineisto kerättiin 13.-23.1.2023 Haastattelut keräsi Kantar Public internetpohjaisessa Gallup Forum -vastaajapaneelissaan.
• Tulosten tilastollinen virhemarginaali on koko aineiston tasolla noin + 2,1 prosenttiyksikköä
lisätietoja barometrista:
https://www.mtkl.fi/tiedotteet/mielenterveysbarometri-2023-suomalaisten-nakemykset-mielenterveyspalveluista/
