”Olen ollut ihan että vau!”

– Aiemmin olen opiskellut merkonomiksi, talonrakentajaksi, kivimieheksi ja näyttelijäksi valmistuin Suomen Teatteriopistolla, hän kertoo.

Kaikissa näissä ammateissa hän on myös työskennellyt.

Arvot ohjasivat sosiaalialalle

Mahdollisuus tehdä merkityksellistä työtä sai hänet kiinnostumaan sosiaalialasta. Hän oli saanut myös usein kuulla, että sopisi alalle.

– Ajatus opiskelemaan hakeutumisesta kypsyi pikkuhiljaa. Mietin, että haluan työskennellä ihmisten parissa ja että sosiaaliala voisi olla sellainen ala, jolla voisin hyödyntää aiempia kokemuksiani. Mieleen hiipi myös kysymys, pystynkö enää tekemään silloista työtäni vai olisiko aika tehdä jotakin muuta, hän kertoo.

– Arvot, työn merkityksellisyys ja omat elämänkokemukset ohjasivat minut sosiaalialalle. Ja tykkään olla ihmisten parissa.

Harjoittelupaikka löytyi läheltä

Aluksi jotkin asiat opiskelussa tuntuivat haastavilta.

– Kirjoitin elämäni ensimmäisen esseen pääsykokeessa. Kirjalliset tehtävät ovat minulle haastavia, olen enemmän tekijä. Mutta kun aihe kiinnostaa, kyllä nekin menevät, hän toteaa.

Kalle opiskelee sosionomiksi toista vuotta Satakunnan ammattikorkeakoulun verkko-opinnoissa. Harjoittelupaikkaa etsiessään hän löysi Taimin googlaamalla.

– Olin kulkenut useasti Taimin toimitalon ohi ja miettinyt, mikä tuo talo on. Sitten löysin yhdistyksen, luin nettisivuja ja katsoin esittelyvideon. Siitä tuli heti hyvä fiilis.

Kalle oli toivonut pääsevänsä tutustumaan päivätoimintaan, jossa on eri-ikäisiä ja erilaisista taustoista tulevia osallistujia. Taimista hän kokee löytäneensä juuri etsimänsä kaltaisen paikan.

Yhteisöllisyys yllätti

– Täällä oli heti tosi kiva tunnelma. Jos menen johonkin, vaikka tavalliseen kahvilaan, muut asiakkaat eivät välttämättä huomioi tuloani mitenkään. Täällä jo tutustumiskäynnillä kohtaamispaikassa kaikki tervehtivät ja ottivat minuun kontaktia. He kyselivät, milloin tulen uudestaan. Minusta oltiin oikeasti kiinnostuneita. Tuli tosi lämmin olo.

Jo harjoittelun alussa Kalle yllättyi siitä, kuinka yhteisöllistä kohtaamispaikan toiminta on.

– En ihan osannut odottaa tällaista. Kaikki huolehtivat yhteisistä asioista, noudattavat sääntöjä ja huomioivat toisensa. Kävijät kuuntelevat toisiaan ja kysyvät toistensa tekemisistä ja kuulumisista.

Kalle itse harrastaa musiikkia. Hänellä on oma bändi ja lisäksi erilaisia projekteja, joihin hän tekee musiikkia.

– Lähinnä hardcorea, rokkia ja metallia, hän kertoo.

Opiskelu on viime aikoina vienyt paljon aikaa, joten musiikki on jäänyt vähemmälle. Vapaa-ajallaan Kalle pelaa kavereidensa kanssa tietokonepelejä ja ulkoilee. Myös kuntoilua tekisi mieli taas viritellä.

– Tykkään urheilusta, sekä itse tekemisestä että penkkiurheilusta, hän kertoo.

Paikka, jonne kaikki ovat tervetulleita

Harjoittelunsa aikana Kalle pääsi mukaan myös Taimin syksyn retkelle Ikaalisten kylpylään.

– Se oli hieno reissu. Retkeläisten henki oli tosi hyvä, ja ihmiset olivat niin otettuja retkestä. Olin ihan, että vau! Olin ihan sanaton.

Kalle pohtii, että tällainen toiminta ja se, mitä yhdistykset muutenkin tekevät ja järjestävät, jäävät valitettavan usein tuntemattomiksi ja piiloon.

– Tavallinen kadulla kulkija taitaa harvoin tietää näistä. Kaikilla tietenkin on oma kuplansa, jossa elää. Tällaista toimintaa ei omassa arjessa tule huomioitua, vaikka tieto siitä olisi ollut jossakin nähtävillä.

Hän on miettinyt, miten tietoa yhdistysten toiminnasta saataisiin paremmin esille.

– Sitten kun omassa elämässä tulee jotakin eteen ja tarvitsee tällaista toimintaa, voisi muistaa, että täällä on tämä paikka. Tänne ovat kaikenlaiset tulijat hyvin tervetulleita.