Viime viikkoina on ollut runsaasti kirjoittelua sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin linjaamista uusista STEA:n kriteereistä. Jos linjaukset toteutuvat suunnitellussa muodossa, ne voivat muuttaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaa merkittävästi.
Tämä on aiheuttanut maamme hallituksessa kriisin ja avustusta saavissa järjestöissä laajalti epätietoisuutta toimintojen jatkumisesta jo tulevana toimintavuonna.
Wille Rydmanin kriteerit pääpiirteittäin:
- Tukea vain toiminnalle, jolla on selkeä yhteys terveyden edistämiseen tai toimintakyvyn rajoitteisiin.
- Tukea vain ”aitoon kohtaavaan työhön”
- Yhteiskunnallista vaikuttamis-, edunvalvonta- ja neuvontatyötä ei enää rahoitettaisi STEA-avustuksilla
- Keskus- ja kattojärjestöjen rahoitusta vähennettäisiin, ja tukea annettaisiin niille vain poikkeustapauksissa tai silloin, kun se on välttämätöntä käytännön toiminnan kannalta.
- Yhteen tausta- tai identiteettiryhmään keskittyvät järjestöt jäisivät ilman tukea, jos toiminnalla ei ole terveydellistä perustetta.
(yle.fi)
Mitä uudet kriteerit merkitsevät Taimi ry:lle?
Taimin toiminnanjohtaja Anu Kalliota haastateltiin 2.7. 2026 Aamulehteen. Häneltä kysyttiin, miten nämä uudet linjaukset vaikuttaisivat suoraan Taimi ry:n toimintaan.
Haastattelussa Anu Kallio toteaa, että Taimin toiminta vastaa hyvin niitä kohtaavan työn painotuksia, joita sosiaali- ja terveysjärjestöjen uusissa avustuskriteereissä korostetaan. Siitä huolimatta epävarmuutta aiheuttaa se, että STEA-avustuksiin on ensi vuonna käytettävissä aiempaa vähemmän rahaa.
Vuonna 2025 STEA-rahoitus kattoi 85 prosenttia Taimi ry:n tuloista. Avustuksella rahoitetaan kiinteitä kuluja, kuten palkat, toimitilavuokrat, vakuutukset, sähkö ja siivous. Kaikki muu menee kävijöille maksuttomaan toimintaan: vertaistuen, musikki-, kuvataide-, liikunta- ja keskusteluryhmien järjestämiseen. Vuoden aikana yhdistyksen toimintaan osallistui yli 1 500 ihmistä, ja erilaisia kohtaamisia kertyi yli 16 000.
Taimin merkitys perustuu yhteisöllisyyteen, vertaistukeen ja arjen rytmiin. Toiminnanjohtaja toteaa myös, että toiminta voi ehkäistä raskaampien sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta.
Jos STEA-avustusta leikattaisiin merkittävästi, vaikutukset näkyisivät nopeasti Taimin toiminnassa. Taimin toiminnanjohtaja korostaa, että säästöjen pitkän aikavälin vaikutukset mielenterveys- ja päihdetyöhön tulisi arvioida huolellisesti.
Taimi ry hakee ensi vuodelle samaa rahoitusta kuin aiemmin ja pyrkii osoittamaan, että sen toiminta vastaa avustuskriteerien tavoitteita.
Tutkija näkee riskin kansalaisyhteiskunnan heikkenemisestä
Aamulehti palasi aiheeseen 6.7. Haastateltavana oli Jyväskylän yliopiston tutkija Petri Ruuskanen.
Tässä haastattelussa Ruuskanen arvioi, että sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin linjaamat sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustusten uudet kriteerit muuttaisivat suomalaista kansalaisyhteiskuntaa merkittävästi. Ruuskasen mukaan ne voisivat kaventaa järjestöjen mahdollisuuksia toimia heikoimmassa asemassa olevien ihmisten äänenä ja yhteiskunnallisina vaikuttajina.
Ruuskanen pelkää, että ehdotetut avustuskriteerit eivät pelkästään muuta järjestöjen rahoitusta, vaan myös kaventavat niiden yhteiskunnallista roolia. Hänen mukaansa seurauksena olisi heikompi kansalaisyhteiskunta ja hiljaisempi ääni niille ihmisille, jotka tarvitsevat eniten edunvalvontaa ja tukea.
Ruuskasen mukaan järjestöjen tehtävänä ei ole pelkästään tuottaa palveluita, vaan myös tuoda esiin kansalaisten kokemuksia, vaikuttaa yhteiskunnalliseen keskusteluun ja valvoa heikommassa asemassa olevien etuja. Hänen mielestään ehdotetut avustuskriteerit kaventaisivat tätä roolia ja painottaisivat liikaa palvelutuotantoa ja mitattavia tuloksia.
Järjestöjen yhteiskunnallinen rooli vaakalaudalla
Keskeinen huolenaihe liittyy siihen, että avustuksia aiottaisiin suunnata entistä enemmän toimintaan, joka tukee julkisia palveluja tai tuottaa helposti mitattavia hyötyjä. Ruuskanen katsoo, että tällöin esimerkiksi vaikuttamistyö, kansalaisosallistumisen vahvistaminen ja heikoimmassa asemassa olevien puolustaminen voisivat jäädä vähemmälle rahoitukselle.
Haastattelussa muistutetaan, että suomalaiset sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat rakentaneet hyvinvointivaltiota jo vuosikymmenten ajan. Ne ovat osallistuneet uusien palvelujen kehittämiseen, tuoneet esiin epäkohtia ja toimineet sellaisten ihmisten äänenä, joiden on muuten vaikea tulla kuulluiksi.
Ruuskanen pitää ongelmallisena myös sitä, että järjestöjen toimintaa arvioitaisiin entistä enemmän lyhyen aikavälin vaikuttavuusmittareilla. Hänen mukaansa kansalaisyhteiskunnan merkitystä ei aina voida mitata nopeasti tai taloudellisilla mittareilla, sillä monet vaikutukset näkyvät vasta pitkällä aikavälillä esimerkiksi demokratian, osallisuuden ja luottamuksen vahvistumisena.
Leikkausten vaikutukset näkyvät pitkälle tulevaisuuteen
Haastattelussa viitataan myös järjestöavustusten leikkauksiin. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoitus on vähentynyt viime vuosina merkittävästi, ja tuleville vuosille on suunniteltu lisää säästöjä. Ruuskanen arvioi, että samanaikaiset leikkaukset ja avustuskriteerien muutokset voivat yhdessä heikentää järjestöjen mahdollisuuksia toimia riippumattomina yhteiskunnallisina vaikuttajina.
Haastattelussa Ruuskanen korostaa, ettei järjestöjen tehtävä ole vain paikata julkisen sektorin puutteita. Hänen mukaansa elinvoimainen demokratia tarvitsee myös kriittisiä ja itsenäisiä järjestöjä, jotka voivat nostaa esiin yhteiskunnallisia ongelmia ja puolustaa niiden ihmisten oikeuksia, joiden ääni ei muuten kuulu päätöksenteossa.
Teksti: ritva@taimiry.fi
kuva: pixabay
--
Haastattelut ovat maksumuurin takana. Voit käydä lukemassa ne Taimin kohtaamispaikassa tai vaikkapa kirjastossa.
Aamulehti 2.7.2026 ”Tämä tamperelaispaikka auttaa yli tuhatta ihmistä vuodessa – leikkaus avustukseen voisi näkyä nopeasti”
Aamulehti 6.7.2026 ”Tutkija: Rydman aikoo hiljentää kaikkien heikompien äänen”